Asian käsittelyn viivästyminen vakuutusoikeudessa

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vakuutusoikeuden huomiota perustuslain säännökseen jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Kantelijan valitus oli ollut vakuutusoikeudessa käsiteltävänä ajalla 5.2.2019 – 2.3.2021 eri vaiheissaan yhteensä 2 vuoden ja yhden kuukauden ajan. Käsittelyajasta huomattava osa eli ajanjakso 5.2.2019 – 3.11.2020 oli kulunut asian esivalmisteluun. Tällä ajanjaksolla kantelija oli myös toimittanut vakuutusoikeudelle useaan otteeseen lisäkirjelmiä ja –selvityksiä, joiden perusteella asiassa oli myös suoritettu kuulemiset ja saatu lausuntoja Kevalta. Vakuutusoikeudella ei ollut tuolloin sovelletun hallintolainkäyttölain nojalla ollut keinoja rajoittaa muutoksenhakijan toimittamien kirjelmien ja lisäselvitysten vastaanottamista.

Apulaisoikeuskansleri piti kuitenkin asian esivalmisteluun kulunutta noin 1 vuoden 9 kuukauden aikaa huomattavan pitkänä. Käytettävissä olleista tiedoista ja selvityksistä ei ilmennyt, oliko kantelija toimittamiensa lisäkirjelmien ja -selvitysten yhteydessä ilmoittanut vakuutusoikeudelle lähettävänsä asiaan lisäselvitystä vielä myöhemminkin vai olivatko selvitykset olleet sen sisältöisiä, että vakuutusoikeus olisi niiden perusteella voinut jo tietyssä, aiemmassa käsittelyvaiheessa katsoa kyseessä olleen sellainen lopullinen selvitys, jonka jälkeen asia olisi voitu siirtää esittelijälle ja tämän jälkeen ratkaistavaksi.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että viivästys oli loukannut kantelijan perus- ja ihmisoikeutena turvattua oikeutta saada asiansa käsitellyksi kohtuullisessa ajassa ja ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutusoikeus oli siten laiminlyönyt velvollisuutensa asian käsittelyssä.