Apulaisoikeuskanslerin laillisuusvalvontakäynti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin

Apulaisoikeuskanslerin 26.2.2020 tekemän laillisuusvalvontakäynnin aiheena oli lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitoon pääsy, hoitoon pääsyn määräaikojen toimivuus psykiatrisessa hoidossa, hoidon toteutuminen ja sen todentaminen, lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten hoitoon pääsy ja erityisesti sijaishuollossa olevien lasten kohdalla, ongelmakohdat hoitoon pääsemisessä ja hoidon toteutumisessa sekä psykiatrisen hoidon kokonaisuuden toimivuus.

Vuosiin 2016-2017 verrattuna nuorisopsykiatrian akuuttiosastolle tulevien lähetteiden määrä on noussut 60 prosentilla. Myös osastoilla, joilla tehdään suunniteltuja tutkimusjaksoja ja jatkohoitaja akuuttijakson jälkeen, on lähetteiden määrä noussut vuonna 2019 edellisiin vuosiin verrattuna. Hoitojaksojen määrät ovat kasvaneet, mutta niiden kesto on lyhentynyt.

Avohoidon ongelmia ovat tutkimus- ja hoitojonot, henkilökunnan uupuminen ja akuutteja tilanteita koskevien arvioiden lisääntyminen. Syytä hoidon kysynnän dramaattiselle kasvulle vuodesta 2016 ei tiedetä. Mahdollisia selittäviä tekijöitä tälle ovat muun muassa mielenterveysasioihin liittyvän stigman häviäminen, medikalisaatio, yhteiskunnan raakuus (pärjääjät/häviäjät), sosiaalisten taitojen heikkeneminen samalla, kun niille olisi enemmän tarvetta, aikuisten ongelmat ja niiden ylisukupolvisuus, varhaiskasvatus ja lasten ruutuaika. Keskusteluissa todettiin, että yhteiskunnallisten muutosten vaikutus näkyy hoidon tarpeessa viiveellä.

Vuonna 2019 nuorisopsykiatrialla ensimmäisen käynnin odotusaika oli keskimäärin 52,4 päivää ja mediaani oli 42 päivää. Yli 3 viikkoa odottaneiden osuus oli 75 %. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsivät hoitoon 1-7 vuorokaudessa. 51 % pääsi hoitoon hoitotakuun mukaisessa ajassa. Ilmeni, että eri sairaanhoitopiirit mittaavat hoitotakuuta eri tavoin.

Nuorille tehdään tutkimusjaksolla tavoitteellinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Suunnitelmassa on mukana myös sosiaalihuolto, mutta esimerkiksi lastensuojelun kanssa ei yhteisiä suunnitelmia tehdä. Odotusaikana nuorille järjestetään kannattelukäyntejä, mutta harvalukuiseen seurantaan vaikuttavat esimerkiksi nuorten vaikeudet sitoutua hoitoonsa.

Lastensuojelun sijaishuollossa oleville nuorille tarjotaan samat tutkimus- ja hoitopalvelut kuin sijoitetuille nuorille. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella on paljon yksityisiä sijaishuoltolaitoksia. Tämä näkyy psykiatristen palveluiden kysynnän kasvuna, johon ei ole aina osattu varautua. Sijaishuoltopaikkojen osaamisen ei koettu vastaavan sijoitettujen nuorten tarpeita. Sijaishuollossa olevat nuoret tarvitsisivat monialaista yhteistyötä ja sairaanhoitopiirissa on tehty kansallista mallinnusta yhdistelmälaitoksesta, jossa nuoret pääsevät tutkimukseen, arviointiin ja kuntoutukseen sekä jossain määrin hoitoonkin.

Sairaanhoitopiirin edustajat katsoivat, että nuorisopsykiatriassa on tällä hetkellä kansallinen hätätila. Osastopaikat ovat täydessä käytössä koko valtakunnassa ja poliklinikoille on kova ruuhka. Nähtiin, että perusterveydenhuollossa ei ole riittävää osaamista, resursseja eikä monialaista yhteistyötä. Kunnat, kuten Kuopio, voivat lisäksi tehdä nopeita kapea-alaisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä neuvottelematta esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa.

Myös lastenpsykiatriaan tulevissa lähetteissä todettiin tapahtuneen huomattava lisäys vuodesta 2016. Ensimmäisen käynnin odotusaika lastenpsykiatriassa oli vuonna 2019 keskimäärin 39,9 päivää. Yli 3 viikkoa hoitoa odottaneita oli 68 %. Tutkimuksen jälkeen hoitoa odottavien jonotusaika oli keskimäärin 85 päivää ja alle 90 päivässä hoitoon pääsi 64 %.

Lasten hoitoisuusluokka tutkimus- ja hoito-osastolla on noussut vuosina 2015-2019 ja lapset tarvitsevat sekä entistä intensiivisempää että enemmän hoitoa. Myös akuuttiosastolla vaikea hoitoisuus korostui, mutta muutos hoitoisuudessa ei ole ollut yhtä selkeä kuin tutkimus- ja hoito-osastolla. Ilmeni, että sairaanhoitopiirin alueella ei ole lapsille juuri lainkaan käytössä yksityisiä tai Kelan terapiapalveluja. Lastenpsykiatreja oli myös vaikea saada sairaanhoitopiirin palvelukseen.

Lasten kuntoutus- ja hoitosuunnitelmien toteutuksen seurannasta vastaa hoitava lääkäri ja suunnitelma voidaan tehdä esimerkiksi yhdessä lastensuojelun kanssa. Hoidon odotusaikana tilannetta seurataan. Lastensuojelun sijoitettujen lasten ja nuorten hoitoon pääsy ja hoito toteutuvat kuten muillakin, mutta hoitoon liittyy erityiskysymyksiä kuten sijoituksen määräaikaisuus ja epävarmuus tulevasta.

Palvelujen ruuhkautuminen todettiin olevan ongelmana hoitoon pääsyssä. Tämä johtuu palveluketjujen puutteellisesta toiminnasta, palvelujen kasvavasta kysynnästä ja lasten häiriöiden vaikeutumisesta. Myös perusterveydenhoidosta puuttuvat palvelut koettiin ongelmana.