Apulaisoikeuskansleri painotti naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän tärkeyttä

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä yhdenvertaisuusvaltuutettua koskevan lain muuttamiseksi. Hallituksen esityksessä esitettiin naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävien yhdistämistä yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin. Apulaisoikeuskansleri totesi, että koska Suomessa ei ole itsenäistä ja riippumatonta viranomaista, jonka tehtäviin kuuluisi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten toimenpiteiden ja kansainvälisten velvoitteiden toteutumisen tarkastelu, raportoijan tehtävälle on selkeä tarve.  Raportoijan tehtävän perustaminen on myös osa Istanbulin sopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämistä.

Hallituksen esityksessä tulisi kuitenkin laajemmin tuoda esiin Istanbulin sopimuksessa sopimuspuolille asetettu velvoite edistää näkemystä naisiin kohdistuvan väkivallan sukupuolittuneesta luonteesta ja edistää sukupuolten tasa-arvoa. Valittua mallia raportoijan tehtävän sijoittamiseksi tulee arvioida erityisesti suhteessa tähän. Arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon, että naisiin kohdistuva väkivalta ja sen erityispiirteet vaativat erityisosaamista ja näin ollen myös raportoijalla tulee olla laaja tuntemus ilmiöön liittyvistä kysymyksistä. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri katsoi, että esitettyä mallia sijoittaa naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävän yhteyteen ei ole riittävästi perusteltu ottaen erityisesti huomioon, että naisiin kohdistuvassa väkivallassa on kyse koko yhteiskuntaa koskevasta eikä vain vähemmistöjä koskevasta ilmiöstä.

Hallituksen esityksessä todetaan, että kansainvälisesti Istanbulin sopimuksen mukaisen erityisraportoijan tehtävä on sijoitettu sukupuolten välistä tasa-arvoa (gender equality) edistävän viranomaisen tai sosiaalisten kysymysten kanssa työskentelevien viranomaisten yhteyteen. Apulaisoikeuskansleri totesikin, että asian jatkovalmistelussa on luontevaa esittää kysymys siitä, miksi raportoijan tehtävää ei ehdoteta sijoitettavaksi tasa-arvovaltuutetun yhteyteen. Tätä on kuitenkin esityksessä perusteltu varsin suppeasti. 

Hallituksen esityksessä on arvioitu myös, että uuden viranomaisen perustaminen ei ole mahdollista kustannussyistä.  Tästä syystä apulaisoikeuskansleri totesi, että hallituksen esityksessä tulee tuoda esiin eri toteuttamisvaihtoehtojen arvioidut kustannukset siten, että lainsäätäjä voi ottaa perustellusti kantaa eri vaihtoehtoihin myös tältä kannalta. Tämä on eduskunnan tiedonsaantioikeuden kannalta erityisen tärkeää silloin, kun valittua vaihtoehtoa perustellaan kustannussyillä. Jotta raportoija voi tehtävässään saada sellaista tietoa, että siitä on hyötyä väkivallan vastaisessa työssä ja uhrien oikeuksien turvaamisessa ja muutoin toimia Istanbulin sopimuksessa tarkoitetulla tavalla, tulee tälle joka tapauksessa osoittaa riittävät resurssit.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että esityksen jatkovalmistelussa on syytä ottaa edellä kerrotut näkökohdat huomioon sekä tarkemmin arvioida esitetyn hallinnollisen ratkaisun painoarvoa ja sitä kautta välittyvää viestiä itse asian painoarvosta.