Hyppää sisältöön

Ampuma-aselainsäädännön muuttaminen

Diaarinumero: OKV/29/20/2018
Antopäivä: 29.5.2018
Ratkaisija: oikeuskansleri
Kohde: valtioneuvosto tai ministeriö
Toimenpide: lausunto

Oikeuskansleri antoi lausunnon ehdotuksesta ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 §:n muuttamiseksi. Kysymys on toukokuussa 2017 annetun EU:n asedirektiivin vaatimien muutosten täytäntöönpanosta. Ehdotuksen valmistellut työryhmä antoi lausunnonantajille lyhennetyn neljän viikon lausuntoajan. Tätä perusteltiin asedirektiivin täytäntöönpanon aikataululla sekä sillä, että keskeisiä sidosryhmiä oli jo kuultu hankkeen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa sekä asedirektiivineuvottelujen aikana. Lisäksi kerrottiin, että lausuntokierroksen aikana järjestetään kuulemistilaisuus.

Oikeuskansleri piti lyhennettyä lausuntoaikaa ja sen perusteluja jossain määrin ongelmallisena. Oli pääteltävissä, että ministeriö piti lausuntokierrosta lähinnä muodollisuutena, jolla ei tulisi olemaan todellista merkitystä lainvalmisteluprosessissa. Tätä voidaan viime kädessä pitää resurssien tuhlauksena. Lausuntoja ei tulisi pyytää vain muodon vuoksi, vaan siksi, että niistä mahdollisesti saataisiin uusia näkökulmia käsiteltävänä olevaan aiheeseen. Lausuntopyynnöt oli osoitettu muun muassa suurelle määrälle viranomaisia, joissa lausunnot oletettavasti annetaan esittelystä. Tällöin olisi suotavaa, että sekä esittelijällä että lausunnon antavalla ratkaisijalla olisi käytettävissään kohtuullinen aika perehtyä aihepiiriin, josta on tarkoitus lausua.

Työryhmä oli lakien säätämisjärjestystä perustellessaan nostanut esiin kolme perusoikeutta, joilla on merkitystä käsiteltävänä olevan lainsäädännön tarkistamisen kannalta. Ne olivat yksityiselämän suoja, yhdistymisvapaus ja omaisuuden suoja. Erityisesti yhdistymisvapauteen liittyvien valtiosääntöoikeudellisten näkökohtien vuoksi työryhmä piti tarkoituksenmukaisena, että eduskunta pyytää esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Oikeuskanslerin käsityksen mukaan säätämisjärjestysperusteluita olisi tarpeen täydentää myös elinkeinovapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Asealan elinkeinotoiminnan luvanvaraisuutta ja lupia tulisi tarkastella perustuslain elinkeinovapautta koskevan 18 §:n säännöksen valossa. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti on selvää, että asealan elinkeinotoiminnalle voidaan asettaa luvanvaraisuuden vaatimus, ja tämä käytäntö olisi hyvä todeta perusteluissa. Lisäksi olisi tarpeen lisätä arvio, että ehdotettu sääntely täyttää tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimukset. Olisi myös tarpeen todeta, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys ja tämänkin vuoksi sen erityisaseman ei voida katsoa loukkaavan yhdistysten osalta perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuutta.