Syyttäjän ja poliisin menettely

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Etelä-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjän, Helsingin poliisilaitoksen ja keskusrikospoliisin tietoon käsityksensä niiden menettelystä ulkomailla tehdyksi epäiltyä rikosta koskevassa asiassa. 

Kantelija oli ilmoittanut Helsingin poliisilaitokselle häneen toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa kohdistuneesta rikoksesta. Syyttäjä oli tutkinnanjohtajan ilmoituksen jälkeen tehnyt päätöksen, ettei asiassa toimiteta esitutkintaa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi apulaisvaltakunnansyyttäjän näkemykseen, jonka mukaan ennen asian arviointia olisi ollut perusteltua hankkia asiaa mahdollisesti selvittäneet valvontakameratallenteet.

Syyttäjän ratkaisun jälkeen tutkinnanjohtaja oli päättänyt toimittaa asian aineiston keskusrikospoliisille edelleen toiseen jäsenvaltioon toimitettavaksi. Tutkinnanjohtaja ei ollut selkeästi luonnehtinut, että aineiston toimittamisessa oli kysymys rikosilmoituksen siirrosta, eikä keskusrikospoliisi ollut pyytänyt tutkinnanjohtajaa selvittämään tarkoitustaan. Toisen jäsenvaltion poliisiviranomainen oli vastannut keskusrikospoliisille, että asian siirto edellyttäisi syyttäjän oikeusministeriölle osoittamaa pyyntöä.

Helsingin poliisilaitoksen ja keskusrikospoliisin välisessä viestinvaihdossa oli kerrotun jälkeen ollut epäselvyyksiä, minkä seurauksena toisesta jäsenvaltiosta saatu vastaus ei mennyt syyttäjän tietoon. Sen vuoksi mahdolliset jatkotoimenpiteet asiassa jäivät arvioimatta.