Prüm II -puitteita täydentävästä kansallisesta lainsäädännöstä

Oikeuskansleri antoi sisäministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi automaattisesta tietojen hausta ja -vaihdosta poliisiyhteistyössä sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta. 

Esitysluonnoksessa on kysymys suoraan sovellettavaa Prüm II -asetusta eräiltä osin täydentävän kansallisen lainsäädännön säätämisestä. Oikeuskansleri totesi, että Prüm II -asetuksen ja samalla esitysluonnoksen arviointia vaikeuttaa se, että monien asetusartiklojen mukaan komission on annettava vielä täsmentäviä täytäntöönpanosäädöksiä. Monien asetuksessa tarkoitettujen toimintojen yksityiskohdat jäävät siten esitysluonnoksen perusteella vielä täsmentymättömiksi. 

Prüm II -asetuksen 75 ja 76 artiklojen mukaan asetuksen tiettyjen artikloiden soveltaminen ja tiettyjen toimintojen käyttöönotto alkaisi porrastetusti ja komission täytäntöönpanosäädöksissä määritettävinä päivinä. Tähän nähden jatkovalmistelussa olisi oikeuskanslerin mukaan vielä harkittava, onko esitysluonnoksessa ehdotettu lakien voimaantulon säätämistapa riittävä. Esitysluonnoksesta ei myöskään ilmene, onko tarkoitus saattaa Prüm II -puitteita käyttäen saataville myös uhrien kasvokuvien viitetiedot ja edellyttäisikö se mahdollisesti täydentävää kansallista sääntelyä. Lisäksi oikeuskansleri piti yleisluontoisena ehdotettua säännösmuotoilua, joka koskee Prüm II -puitteita käyttäen tapahtuvaa automaattisten hakujen tekemistä ”humanitäärisin syin” kadonneiden henkilöiden etsintöjen yhteydessä. Tämä herättää kysymyksiä sääntelyn riittävästä täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta.

Oikeuskanslerin mukaan vaikuttaisi siltä, että ne Suomen viranomaiset, joilla olisi kompetenssi tehdä hakuja Prüm II -puitteita käyttäen ja jotka Suomi ilmoittaisi asetuksen 30 artiklassa tarkoitetuiksi ”kansallisiksi yhteyspisteikseen”, olisi määriteltävä asetusta täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä. Oikeuskanslerin arvion mukaan myös asetuksen 33 artiklassa tarkoitetun kyselyjen perusteluiden ilmoittamis- ja säilyttämisvelvollisuuden käytännön toteuttamisesta olisi säädettävä asetusta täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksessa jäisi kokonaan säätämättä niistä viranomaisista, joilla on oikeus tehdä kyselyjä sormenjälki-, DNA- ja kasvokuvarekistereiden sekä ajoneuvorekisterin ja poliisirekisterihakemistojen tietoihin niissä ns. normaalitapauksissa, joissa on kysymys rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta tai tutkinnasta. Oikeuskansleri piti selvänä, että esitysluonnosta on täydennettävä näiltä osin.

Oikeuskanslerin mukaan esitysluonnoksen perusteella ei avaudu, miksi poliisirekisterihakemistoon sisällytettäviä tietokantoja ei yksilöidä täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi ainakin hallituksen esityksen perusteluissa olisi oikeuskanslerin mielestä tehtävä selkoa, mitä asetuksen 74 artiklassa säädettyjä ilmoituksia Suomi tulisi antamaan ja minkä sisältöisiä nuo ilmoitukset olisivat. 

Kansallisen liikkumavaran ja sen käytön selostamisen osalta oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksesta puuttuu kannanotto rikoksen uhrien kasvokuvien viitetietojen saatavuudesta eikä niiden mahdollisesta saatavuudesta säätämisestä asetusta täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä tehdä nimenomaisesti selkoa. Lisäksi esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi, tuleeko asianomaisten virastojen ja laitosten lopulta pyytää valtiovarainministeriöltä lausuntoa tiedonhallintavaikutuksista.

Ottaen huomioon biometristen tietojen hakumahdollisuuksien laajeneminen ja siitä aiheutuva riskin lisääntyminen rekisteröityjen oikeuksille oikeuskansleri piti alustavasti perusteltuna esitysluonnoksen lausumaa, jonka mukaan on suotavaa saattaa esitys perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Hallituksen esityksessä olisi kuitenkin esitettävä se oikeudellinen kysymys tai ne oikeudelliset kysymykset, joihin perustuslakivaliokunnan kannanotto tarvittaisiin.