Toimeentulotukilain muuttaminen

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta.

Esityksen mukaan perustoimeentulotuen hakijan perusosaa voitaisiin alentaa, mikäli hän ei ilmoittautuisi työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi tai hakisi ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotuen alentaminen koskisi kaikkia niitä tilanteita, joissa työttömyysetuuden maksu katkeaa tuensaajan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn vuoksi. Samalla esitetään toimeentulotuen perusosan tason leikkaamista.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia koskevia arvioita tulisi täydentää. Esityksestä tulisi ilmetä tarkemmin, voiko muutos johtaa siihen, että joku jää kokonaan ilman ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Esityksen vaikutuksia olisi syytä arvioida vielä erikseen vajaakuntoisten työntekijöiden perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Siinä tulisi myös tuoda esiin, minkälaisten perusoikeuksia turvaavien kriteerien perusteella perusosan alentamiseen liittyvää yksilökohtaista harkintaa tehdään. Lisäksi muutos, jonka mukaan toimeentulotuen myöntäminen rajattaisiin vain Suomessa vakinaisesti ja laillisesti oleskelevalle olisi merkittävä periaatteellinen ja käytännöllinen muutos, jonka perus- ja ihmisoikeudet tulee arvioida perusteellisesti.

Leikattaessa viimesijaisen perustoimeentulotuen määrää on otettava huomioon myös muihin etuuksiin aiemmin tehdyt leikkaukset. Esityksen säätämisjärjestysperusteluista tulisi käydä selvemmin ilmi, miten oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon toteutuu sen tasoon tehtyjen heikennysten jälkeen, ja miten tämän arvioidaan vastaavaan kansainvälisten valvontaelinten näkemyksiä. Mikäli esityksessä poiketaan perustellusti näistä näkemyksistä, tulisi selvittää, miten lain tarkoitus toteutuisi muutosten jälkeen.

Esitystä ei ole arvioitu niiden muutosten valossa, joita esitetään yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi, vaikka lait tulisivat voimaan yhtä aikaa ja työnhaussa olisi kyse uuden yleistuen hakemisesta. Ehdotetun yleistukilain mukaan oikeuteen saada tukea sovellettaisiin, mitä työttömyysturvalaissa säädetään työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn vaikutuksesta oikeuteen saada ansiopäivärahaa. Työttömyysturvalain muutoksen myötä työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen jo ensimmäisestä laiminlyönnistä. Vaikutukset ulottuisivat suoraan myös toimeentulotukilain mukaiseen perusosan suuruuden alentamiseen. Apulaisoikeuskansleri piti tärkeänä, että esitykset saatetaan valtioneuvoston ja eduskunnan käsiteltäväksi siten, että eri lakiehdotusten yhteisvaikutusten arviointi on mahdollista ja siihen jää riittävästi aikaa. 

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että esitykseen sisältyvä ehdotus mahdollisuudesta soveltaa asiavirheen korjaamiseen hallintolaissa säädettyä menettelyä jättäisi virheen ilmeisyysvaatimuksen ja virheen aiheutumisen asianosaisen menettelystä tuen myöntäjän arvion varaan ilman riippumatonta valvontaa. Menettely eroaisi muista toimeentuloturvaetuuksista. Esityksestä tulisi ilmetä, mikä merkitys ehdotetulla muutoksella olisi oikeusturvan kannalta. Esityksessä olisi myös arvioitava perustuslain oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta koskevien perusoikeussäännösten kannalta, miten oikeus hyvään hallintoon kaikille työnhakijoille turvataan. Ehdotetut muutokset ja varsinkin niiden yhteisvaikutukset samanaikaisten muiden uudistusten kanssa edellyttävät työnhakijoiden kattavaa neuvontaa.

Esityksen säätämisjärjestysperusteluista tulisi ilmetä seikkaperäisemmin, mitkä ovat ne perustuslain ja lain säätämisjärjestyksen kannalta merkitykselliset arviointia vaativat seikat, joihin perustuslakivaliokunnan kannanottoa pidetään tarpeellisena.