Rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä annettu EU-asetus

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon hallituksen esitysluonnoksen muotoon laaditusta työryhmämietinnöstä, jossa ehdotetaan suoraan sovellettavaa rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2024/3011 täydentävää kansallista lainsäädäntöä.

Oikeuskansleri totesi, että rikosasioissa tehtävän kansainvälisen yhteistyön osa-alueista nimenomaan rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämistä koskeva osa-alue on pitkään ollut Suomessa lain tasolla puutteellisesti säänneltyä. Esitysluonnoksesta huolimatta mainittua kansainvälisen yhteistyön osa-aluetta koskevan kansallisen sääntelyn puutteellisuus Suomessa jatkuisi edelleen.

Yleisesti esitysluonnosta tarkastellessaan oikeuskansleri kiinnitti huomiota muun ohella asetuksessa sääntelemättä jääneiden asiayhteyteen liittyvien näkökohtien huomioon ottamiseen asetusta täydentävässä kansallisessa lainsäädännössä. Niin ikään hän kiinnitti huomiota asianosaisille kuuluvaan oikeuteen oikeusapuun ja siitä aiheutuvien kustannusten kohtaantumiseen menettelyn siirtämistä koskevassa tilanteessa, jossa he väistämättä joutuvat toimimaan samanaikaisesti kahdessa eri oikeusjärjestyksessä eli sekä pyynnön esittäneen valtion oikeusjärjestyksessä että pyynnön vastaanottaneen valtion oikeusjärjestyksessä.

Yksityiskohtaisissa huomioissaan oikeuskansleri piti tarpeellisena, että voimassa olevaa lainsäädäntöä mukautetaan ehdotettua paremmin asetuksen voimaantuloon ja että ero asianomistajan rikosilmoituksen siirtämisen ja rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisen välillä tehdään ehdotetussa uudessa laissa nimenomaisin säännöksin. Oikeuskanslerin mielestä asetuksen liitteessä I olevan vakiolomakkeen käyttämisvelvollisuus kuitenkin sinällään edistää pyynnön tunnistamista nimenomaan rikosoikeudellisen menettelyn siirtämistä koskevaksi pyynnöksi ja pyynnön ohjautumista asetuksessa tarkoitetussa menettelyssä käsiteltäväksi.

Lisäksi oikeuskanslerin mielestä ehdotettua uutta lakia on täydennettävä niin, että siinä kattavammin otetaan huomioon asianosaisten tekemien menettelyn siirtämistä koskevien ehdotusten käsittely. Myös ehdotetun uuden lain esitutkintaa ja pakkokeinoja koskevaa pykälää on muokattava niin, että se täyttää täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset, varsinkin kun pykälän ottamisella lakiin olisi esitysluonnoksen perustelujen mukaan asianomaisten Suomen viranomaisten toimivaltaa luova tai sitä laajentava vaikutus. Esitysluonnoksen perusteluissa on myös täsmennettävä, mitä määräaikojen laskentaa koskevia säännöksiä on noudatettava asetuksen ja ehdotetun uuden lain sisältämien eri säännösten osalta. Edelleen oikeuskanslerin mielestä on täsmennettävä, missä kaikissa tilanteissa muutoksenhaulle on Suomessa myönnettävä asetuksessa tarkoitettu lykkäävä vaikutus ja tarvittaessa otettava siitä selventävä säännös ehdotettuun uuteen lakiin. 

Siihen nähden, että ehdotetussa uudessa laissa korostetaan syyttäjän roolia niin pyynnön esittävänä viranomaisena, muun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen siirtämispyynnön vahvistavana viranomaisena kuin pyynnön vastaanottavana viranomaisenakin, oikeuskansleri piti perustellumpana, että asianosaisten käytettävissä olevia muita oikeussuojakeinoja koskevassa asiayhteydessä tarkastellaan ensisijaisesti Syyttäjälaitoksesta annetun lain mukaan ylimmälle syyttäjälle kuuluvien toimivaltuuksien käyttöä ja syyttäjälle esitutkintalain mukaan kuuluvien toimivaltuuksien käyttöä ja vasta toissijaisesti ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltuuksia.