Poliisin menettely huomautuksen antamisessa

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisarion ja vanhemman konstaapelin tietoon käsityksensä huomautuksen antamisen virheellisyydestä asiassa, jossa he olivat toimineet tutkinnanjohtajana ja tutkijana. 

Poliisi oli lopettanut lieviä pahoinpitelyjä koskeneen esitutkinnan, koska epäillyillä ei ollut toisiinsa kohdistuneiden rikosten asianomistajina ollut rangaistusvaatimusta, ja antanut osapuolille suulliset huomautukset. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, ettei asian esitutkintaa ollut päätetty sellaisella esitutkintalain perusteella, johon esitutkintalaissa liittyi mahdollisuus huomautuksen antamiseen. Menettely oli näin ollen ollut virheellinen. 

Apulaisoikeuskansleri oli aiemmin antamassaan päätöksessä arvioinut, että asiassa tehty päätös esitutkinnan lopettamisesta oli ollut virheellinen, sillä tapauksen olosuhteissa lievä pahoinpitely ei ollut asianomistajarikos vaan virallisen syytteen alainen. Hän oli kuitenkin ottanut vielä erikseen tutkittavaksi huomautuksen antamisen asiassa.