Maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitiedoista

Oikeuskansleri kiinnitti luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitiedoista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että ehdotettu lain 5 §:n 1 momentti asetti työn suorittajalle velvollisuuden selvittää verkkotietokyselyllä, sijaitseeko alueella verkkoinfrastruktuuria ennen lähes kaikkea maan sisään ulottuvan työn tekemistä. Verkkotietokyselyn tekeminen edellytti lain 10 §:n mukaan rekisteröitymistä tiedon käyttäjäksi, ja rekisteröitymisen hyväksyminen edellytti, että rekisteröitävä täyttää samassa lainkohdassa asetetut edellytykset. Oikeuskanslerin käsityksen mukaan moni nykyinen vain satunnaisesti kaivuutöitä tekevä toimija ei täyttäisi laissa asetettavia edellytyksiä eikä niin muodoin voisi enää jatkossa tehdä kyseisiä töitä. Asetettu edellytys toiminnasta maanrakennusalalla tai maan- tai vesirakennustöiden säännöllisestä suorittamisesta olivat myös omiaan vaikeuttamaan alalle ryhtymistä.

Esitysluonnoksesta ei ilmennyt, oliko ehdotusta laadittaessa arvioitu, voisiko lain tavoitteet toteuttaa tavalla, joka minimoisi elinkeinonvapauden rajoittamisen, esimerkiksi sallimalla kiinteistön omistajan tekemän kyselyn vaihtoehdoksi työn suorittajan tekemälle kyselylle. 

Lain 43 §:ssä ehdotettiin säädettäväksi seuraamusmaksusta, jonka suuruudeksi kaavailtiin 1 000 – 500 000 euroa. Säätämisjärjestysperusteluissa todettiin enemmälti perustelematta, että seuraamusmaksu on oikeasuhtainen. Tällaisen toteamuksen oikeuskansleri katsoi edellyttävän perusteluja ja oikeasuhtaisuuden arvioimista suhteessa niihin seikkoihin, joiden nojalla seuraamusmaksu voidaan päättää määrätä.