Perustuslain 108 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on muun muassa valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Tässä tehtävässä oikeuskansleri voi perustuslain 108 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla antaa ennakollisesti ja oma-aloitteisesti osana laillisuusvalvontaa presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. Tämä voi olla tarpeen myös perus- ja ihmisoikeuksien erityisessä valvontatehtävässä.
Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 2 §:ssä on säädetty tarkemmin näiden tehtävien suorittamisesta. Ennakolliseen laillisuusvalvontatehtävään soveltuu pykälän 2 momentti.
Sen mukaan, jos oikeuskansleri katsoo valtioneuvostossa käsiteltävässä asiassa jonkin oikeudellisen seikan antavan siihen aihetta, hän voi merkityttää kantansa valtioneuvoston pöytäkirjaan.
Annettaessa hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi toukokuussa 2024 oikeuskansleri on antanut esityksen valmistelusta ja sisällöstä vastaavalle sisäministeriölle ennakollisen säädösvalvonnan kommentin. Siinä hän on todennut muun muassa, että ”esityksen perusratkaisut sisältävät kuitenkin edelleen riskin tiettyjen oikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten rikkomisesta.”
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee 18.6.2025 eduskunnan vastausta laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi kyseisen lain ja määräisi sen tulevan voimaan 1.7.2025.
Esitän seuraavan päätösehdotusta koskevan valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaisen kannan:
***
Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta (HE 18/2025 vp; EV 59/2025 vp) perustuslain 73 §:n mukaisena rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Laki on voimassa sisällöltään muuttamattomana vuoden 2026 loppuun.
Perustuslakivaliokunta totesi antaessaan lausunnon nyt vahvistettavaa lakia koskevasta ehdotuksesta, että sitä koskeva sääntely ei ole yhteensopivaa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa sekä viittasi myös EU:n perusoikeuskirjan ja perussopimusten tältä kannalta merkityksellisiin artikloihin ja EU:n lainsäädäntöön.
Vahvistettavan lain nojalla voidaan päättää kansainvälisen suojelun antamisen rajoittamisesta rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä. Ehdottomiin perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluu palautuskielto, johon sisältyy myös oikeus hakea kansainvälistä suojelua ja epäinhimillisen kohtelun kielto. Ne velvoittavat valtioneuvoston yleisistuntoa sen tehdessä mahdollista rajoittamista koskevaa päätöstä ja ovat osa sitä harkintaa, jolla riski ehdottomien perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta vältetään.
Merkitään pöytäkirjaan.
