Halijdah-uv toohâđ kuoddâlem?

Riehtikanslerân puáhtá toohâđ kuoddâlem, jis eeppid, ete täsivääldi president, staatârääđi, ministeriö, minister, virgeomâhâš, virgeolmooš tâi eres almos tooimâ hoittájeijee peeli lii toimâm laavâvuástásávt tâi kuáđđám kenigâsvuođâs olášuthánnáá, Kuoddâlem puáhtá toohâđ kii peri.

Riehtikansler ij adde riävtálii ravvim kuoddâleijeid.

Virgeomâhááh, kiäh kuleh riehtikansler kocceemvááldán, láá ovdâmerkkân 

• staatâ virgáduvah já lájádâsah
• pyereestvaijeemkuávlui virgeomâhááh, tego pyereestvaijeemkuávlui já pyereestvaijeemovtâstumij haldâttâsah já lävdikodeh
• kieldâliih virgeomâhááh, tego kieldâi já kieldâovtâstumij haldâttâsah já lävdikodeh. 

Virgeulmuuh láá ulmuuh, kiäh pargeh virgekoskâvuođâst staatâst, kieldâst teikâ eres almossiärváduvâst.

Eres almos tooimâid hoittájeijee peleh láá ovdâmerkkân pargottesvuotâkasah já táhádâslájádâsah talle, ko toh hoittájeh lahâaasâtlijd sajanmáávsuid, torjuid já iäláttuvâid. Toos lasseen almos tooimâ hoittájeh ovdâmerkkân priivaat irâttâsah, main kieldah uástih tiervâsvuotâpalvâlusâid.

Kuoddâlem ij mute tâi koomeet adelum miärádâs

Riehtikansler ij pyevti mutteđ tâi komettiđ virgeomâháá toohâm miärádâs. Riehtikansler ij meid pyevti meridiđ virgeomâháá kieđâvuššâđ ääši uđđâsist. Jis kuoddâleijee haalijd suu finnim miärádâsân nubástus, te miärádâsân kalga uuccâđ nubástus nuávditmáin adelum nubástusuuccâmravvuid. Ovdil ko taha kuoddâlem, te kannat leđe njuolgist ohtâvuođâst virgeomâhâžân, mon ana ete lii toimâm laavâvuástásávt. Návt ääši sáttá čuávdiđ kuoddâlhánnáá.

Luuvâ kuoddâlem čuávumušâin saajeest: Maht kuoddâlemäšši ovdán?

Maggaar kuoddâlem riehtikansler ij kieđâvuš?

Riehtikansler ij tuuđhâ ääši, mon ovdâskode riehtiäššialmai tâi išeriehtiäššialmai lii jo čuávdám tâi mon kieđâvušeh eidu ovdâskode riehtiäššialmaa kansliast. Riehtikansler ij meid kieđâvuš riehtiäššialmaa eromâšpargoid kullee aašijd, peic sirdá taid riehtiäššialmai. Sirdemist almotteh kuoddâleijei. Ovdâskode riehtiäššialmaa kansliast merideh, ete lii-uv tárbu tutkâđ sirdum ääši. Riehtiäššialmaa eromâšpargoid kullee aašijn kuoddâlem kalga toohâđ njuolgist riehtiäššialmai.

Riehtiäššialmaa eromâšpargoh kyeskih

• piäluštâsvuoimijd, Räjikocceemlájádâsân, suáldátlii kriisâhaldâšempargeid, Eennâmpiäluštâssiärván já suáldátriehtijotemân
• poolistutkâmân já poolis- tâi tullivirgeomâháid asâttum toimâvááldán sehe rikosprosesân lohtâseijee páguttemvuovvijd já ovdâtutkâmân
  • Riehtiäššialmai eromâšpargoid iä kuittâg kulluu ovdâtutkâm tooimâthánnáá kyeđimân, koskâlditmân já raijiimân kyeskee ääših.
• syeligâs tiäđuhahâmân, syeligâs páguttemvuovvijd sehe tiäđustâllâmtooimâ já ton lavâlâšvuotâkocemân
• faŋgâláid já eres steŋgejum lájádâssáid sehe ovtâskâs ulmuu jiešmeridemvuoigâdvuođâ raijiimân eres toimâiguin
  • om. raijimtooimah oppâlájádâsâin já sierâlágán aassâmohtâduvâin sehe vaavtâi toimâvääldih
• piijnedmân já eres julme, olmoošmettum tâi huánnoo kohtâlmân kyeskee sopâmuš kocceempargoid
• vádulij ulmui vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš kocceempargoid
• párnái vuoigâdvuođâi olášuumân 
  • om. párnáá vuoigâdvuođah arâšoddâdmist, vuáđumáttááttâsâst já nube tääsi máttááttâsâst sehe párnáisuojâlemääših
• elilâm já vádulij ulmui sehe torvosajeoccei vuoigâdvuođâi olášumán
• ovtâskâs ulmuu vuoigâdvuođâi olášumán sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâsâst
  • om. pyeccee vuoigâdvuođah já sosiaalhuolâttâs äššigâs vuoigâdvuođah
• ovtâskâs ulmuu vuoigâdvuođâi olášuumân sosiaaltáháduvâst 
  • om. iäláttuvah já Kelast uuccâmnáál sosiaalhiäđuh
• almos hiätukocemân
• sämmiláid algâaalmugin torvejum vuoigâdvuođâi olášuumân
• romanijd já eres juávhoid torvejum jieijâs kielâ já kulttuur paijeentoollâm- já ovdedemvuoigâdvuođâi olášuumân
  • om. seevvimkielâlij vuoigâdvuođâi olášum

Luuvâ lase riehtikansler já riehtiäššialmaa pargoi iäruin.

Lasseen riehtikansler ij kieđâvuš kuoddâlem, jis

• kuoddâlem kuáská paijeel kyehti ive puáris áášán, jis kuoddâlmân ij lah eromâš suijâ
• ääši kieđâvuššâm lii joođoost toimâváldálii virgeomâháást
• áášán kyeskee miärádâsân puáhtá uuccâđ nubástus njuolgâdusmiäldásij (táválij) nubástusuuccâmvuovijguin
• kuoddâlem ij kulluu riehtikansler toimâvááldán.

Riehtikansler toimâvááldán ij kulluu kocceeđ

• ovdâskode tâi aalmugovdâsteijei tooimâ
• priivaatulmui já priivaatriävtálij siärváduvâi tooimâ talle, ko toh iä hoittáá almos tooimâ. Priivaatriävtáliih siärváduvah láá ovdâmerkkân uásusirâttâsseervih, uásádâhkodeh, seervih, paaŋkih, investistemruttâráájuh, visteuásusseervih, koskânâs táhádâsseervih, áámmátlitoh já oskoldâhliih lihâstâsah.

Riehtikansler, išeriehtikansler já išeriehtikansler sajasâš čuávdih sii kieđâvušmân kullee aašijd jiešráđálávt. Sij iä tuuđhâ nubijdis jo toohâm čuávdusijd.

Sämmiláid algâaalmugin torvejum vuoigâdvuođah

Ovdâskode riehtiäššialmai kocá sämmiláid algâaalmugin torvejum vuoigâdvuođâi olášum. 

Riehtiäššialmai puáhtá kuoddâliđ aašijn, moh kyeskih iärásij juávhust

• sämmilij vuoigâdvuotân paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur 
• sämmilii miäruštâlmân
• sämmiláid kyeskee aalmugijkoskâsáid algâaalmugkenigâsvuođáid
• sämmilij päikkikuávlun 
• säämi kielâlaahân já vuoigâdvuotân kevttiđ sämikielâ virgeomâháin 
• almolij palvâlusâi finniimân sämikielân 
• sämmilij ärbivuáváláid iäláttâssáid, sämmilii kielâlii já kulttuurlii jiešhaaldâšmân päikkikuávlust 
• sämitiigán (ml. ráđádâllâmkenigâsvuođâ olášum).