Stáhtaráđi vuoigatvuođakánsler ja riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš

Suomas leat guokte bajimuš, sorjjasmeahttun lágalašvuođagohcci: stáhtaráđi vuoigatvuođakánsler ja riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš.

Vuoigatvuođakánsleris ja vuoigatvuođaáššeolbmos leat váldoáššis seammalágan doaibmaválddit. Guktot bearráigeahččaba duopmostuoluid, virgeoapmahaččaid ja maiddái eará almmolaš barggu bargiid doaimma lágalašvuođa. Guktuid doaibmaváldái gullá maiddái stáhtaráđi ja dásseválddi presideantta mearrádusaid ja doaimma gohcin. Vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama gohcin lea guktuid lágalašvuođagohcciid bargguid dehálaš oassi. 

Vuoigatvuođakánsler ja vuoigatvuođaáššeolmmoš eaba bearráigeahča nuppiideaskka doaimma. Lágalašvuođagohccit eaba maiddái dutkka nuppi juo čoavdán ášši almmá erenomáš siva haga dahje seamma ášši seamma áigge.

Bargguid erohusat

Váldoáššis seamma lágan doaibmaválddiin fuolakeahttá lágalašvuođagohcciid bargguin leat erohusat, ja lágalašvuođagohcciide leat biddjon spesiálabarggut.

Vuoigatvuođakánsler gohcá stáhtaráđi ja dásseválddi presideantta mearrádusaid ja doaimma lágalašvuođa. Vuoigatvuođaáššeolbmos lea seamma doaibmaváldi, muhto geavadis vuoigatvuođakánsler  váldoáššis dikšu dan gohcinbarggu. Lassin vuoigatvuođakánsler bearráigeahččá ášševuoddjiid, almmolaš vuoigatvuođavehkiid ja lobi ožžon riektegeavvanvehkiid doaimma, mii ii gula vuoigatvuođaáššeolbmo doaibmaváldái.

Lágalašvuođagohcciide leat čujuhuvvon spesiálabarggut stáhtaráđi vuoigatvuođakánslera ja riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo bargguid juohkimis addojuvvon lágas. Láhka bođii fápmui 1.10.2022. 

Vuoigatvuođakánslerii biddjon spesiálabarggut gusket

  • hálddahusa automáhtalaš vuogádagaid ovddideami ja daid fuolaheami almmolaš vuođustusaid
  • korrupšuvnna vuostásaš doaimma ordnema
  • almmolaš skáhppomiid, gilvvohallama ja stáhtadoarjjaáššiid.

Vuoigatvuođaáššeolbmui biddjon spesiálabarggut gusket

  • bealuštanfámuid, Rádjegozáhuslágádusa, militearalaš kriissahálddašanbargiid, Eatnanbealuštanovttastusa ja soalddátriektegeavvama
  • polesdutkama ja poles- dahje tuollovirgeoapmahažžii ásahuvvon doaibmaválddi ja maiddái rihkusprosessuála bággovugiid ja ovdadutkama 
    • Vuoigatvuođaáššeolbmo spesiálabargguide eai goittotge gula áššit, mat gusket ovdadutkama doaimmatkeahttá guođđima, gaskkalduhttima ja ráddjema.
  • čiegus dieđuskáhppoma, čiegus bággovugiid sihke dihtoštallandoaimma ja dan lágalašvuođagohcima
  • fáŋgaliid ja eará giddejuvvon lágádusaid sihke ovttaskas olbmo iešmearridanvuoigatvuođa ráddjema eará doaibmabijuiguin
    • omd. ráddjendoaimmaid oahppolágádusain ja iešguđetlágan ássanovttadagain ja fávttaid doaibmaválddiid
  • biinnideami ja eará julmmes, olmmošmeahttun dahje fuotnuma guoski soahpamuša bearráigeahččobargguid
  • váttolaš olbmuid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša bearráigeahččobargguid
  • mánáid vuoigatvuođaid ollašuvvama
    • omd. máná vuoigatvuođaid árrabajásgeassimis, vuođđooahpahusas ja nuppi dási oahpahusas sihke mánáidsuodjalanáššiid
  • boarrásiid ja váttolaš olbmuid sihke dorvobáikeohcciid vuoigatvuođaid ollašuvvama
  • ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid ollašuvvama sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusas
    • omd. buohcci vuoigatvuođaid ja sosiálafuolahusa áššehasa vuoigatvuođaid
  • ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid ollašuvvama sosiálaoajus
    • omd. ealáhagaid ja sosiálaovdduid, mat ohccojit Kelas
  • almmolaš ovddugohcima
  • sámiide eamiálbmogin sihkkaraston vuoigatvuođaid ollašuvvama
  • romanaidda ja eará joavkkuide sihkkaraston iežas giela ja kultuvrra doalahan- ja ovddidanvuoigatvuođaid ollašuvvama
    • omd. seavagielat olbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvama

Vuoigatvuođakánsler sáhttá ainge gieđahallat dáidge áššiid dalle, go daidda laktása ráhkadusa guoski perspektiiva. Vuoigatvuođakánslera bearráigeahččan sáhttá guoskat iešguđetlágan ráhkaduslaš dahkkiid váikkuhusaide ja daid buktán váttisvuođaide. Dákkárat leat omd. áiggi dásis doaibmi ja njuolgguslaš láhkaásaheapmi, doaimma bagadallan ja bearráigeahččan, resurssaid ja doaimma meannudeamit, diehtovuogádagat, jođiheapmi ja doaibmankultuvra.

Vuoigatvuođakánsler sirdá váldoáššis vuoigatvuođaáššeolbmui áššiid, mat leat biddjon vuoigatvuođaáššeolbmo gieđahallamii. Vuoigatvuođaáššeolmmoš doaibmá seamma láhkai áššiid buohta, mat gullet vuoigatvuođakánslerii. Lassin lágalašvuođagohccit sáhttiba gaskaneaskka sirdit goappašagat  doaibmaváldái gullevaš ášši, jos árvvoštallo, ahte sirdin jođálmahttá ášši gieđahallama dahje sirdin lea vuođustallon eará sivas, nugo áššiid ovttas gieđahallama dáfus. 

Guoddaleaddjái almmuhuvvo ášši sirdimis. Ášši dutkamis ja čoavdimis mearrida dat lágalašvuođagohcci, geasa ášši lea sirdojuvvon.