Háliidatgo dahkat guoddaleami?

Vuoigatvuođakánslerii sáhttá guoddalit jus eahpida, ahte eiseváldi, virgeolmmoš dahje eará doaibmi, guhte dikšu almmolaš barggu, lea doaibman lága vuostá dahje ii leat dikšon geatnegasvuođas. Guoddaleami sáhttá bargat gii beare.

Vuoigatvuođakánsler ii rávve juridihkalaččat guoddaleaddjiid.

Vuoigatvuođakánslera bearráigeahčuváldái gullevaš eiseválddit leat ovdamearkka dihtii 

  • stáhta virgebáikkit ja lágádusat
  • buresveadjinguovlluid eiseválddit, dego buresveadjinguovlluid ja buresveadjinovttastumiid stivrrat ja lávdegottit
  • gielddaid eiseválddit, dego gielddaid ja gieldaovttastumiid stivrrat ja lávdegottit. 

Virgeolbmot leat olbmot, guđet barget virgegaskavuođas stáhtas, gielddas dahje eará almmolaš servošis.

Eará almmolaš bargguid dikšut leat ovdamearkan bargguhisvuođakássat ja dáhkáduslágádusat dalle, go dat dikšot lágas mearriduvvon buhtadusaid, doarjagiid ja ealáhatáššiid. Dasa lassin almmolaš barggu dikšot ovdamearkka dihtii priváhta fitnodagat, main gielddat ostet dearvvasvuođabálvalusaid.

Guoddaleapmi ii nuppástuhte dahje gomit addojuvvon mearrádusa

Vuoigatvuođakánsler ii sáhte nuppástuhttit dahje gomihit eiseválddi mearrádusa. Vuoigatvuođakánsler ii sáhte mearridit eiseválddi gieđahallat ášši ođđasit. Jus guoddaleaddji háliida nuppástusa ožžon mearrádussii, galgá mearrádussii ohcat nuppástusa addojuvvon nuppástusohcanrávvagiid mielde. Ovdal guoddaleami dahkama gánneha dávjá leat njuolga oktavuođas eiseváldái, gean navdá doaibman lága vuostá. Ná ášši soaitá čoavdašuvvat almmá guoddaleami haga.

Loga guoddaleami čuovvumušaid birra oasis: Mo guoddaleapmi ovdána?

Makkár guoddaleami vuoigatvuođakánsler ii gieđahala?

Vuoigatvuođakánsler ii gieđahala guoddaleami, jus

  • guoddaleapmi guoská badjel guokte jagi boares ášši, jus gieđahallamii ii leat erenomáš sivva
  • ášši gieđahallan lea jođus doaibmaválddálaš eiseválddis
  • áššái gustovaš mearrádussii sáhttá ohcat nuppástusa njuolggaduslaš (dábálaš) nuppástusohcanvugiiguin
  • guoddaleapmi ii gula vuoigatvuođakánslera doaibmaváldái.

Vuoigatvuođakánslera doaibmaváldái ii gula bearráigeahččat

  • riikkabeivviid dahje riikkabeaiáirasiid doaimma
  • priváhta olbmuid ja priváhtavuoigatvuođalaš servošiid doaimma dalle, go dat eai ieža divššo almmolaš barggu. Priváhtavuoigatvuođalaš servošat leat ovdamearkka dihtii oasussearvvit, oasusgottit, searvvit, báŋkkut, investerenruhtarájut, visteoasussearvvit, gaskanas dáhkádusfitnodagat, ámmátlihtut ja oskkolaš lihkadusat.

Vuoigatvuođakánsler, veahkkevuoigatvuođakánsler ja veahkkevuoigatvuođakánslera sadjásaš čovdet sin gieđahallamii boahtán áššiid iešráđálaččat. Sii eai dutkka gárvves mearrádusaid, maid nuppit leat addán.

Vuoigatvuođakánsler ii dutkka ášši, man riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš dahje veahkkevuoigatvuođaáššeolmmoš lea juo čoavdán dahje man čoavdin lea jođus riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kansliijas. Vuoigatvuođakánsler ii gieđahala áššiid, mat gullet riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmui, baicce sirdá daid vuoigatvuođaáššeolbmo gieđahallamii.

Vuoigatvuođaáššeolbmui gullevaš áššit gustojit

  • bealuštanfámuide, rádjegozáhuslágádussii ja ráfidorvvasteami bargiide
  • fáŋgaliidda ja lágádusaide, maidda olmmoš lea váldojuvvon iežas dáhtu vuostá
  • friddjavuođa rivvemii, dego gittaváldimii, aresteremii dahje fáŋgemii.