Háliidatgo dahkat guoddaleami?

Vuoigatvuođakánslerii sáhttá guoddalit, jus eahpida, ahte dásseválddi presideanta, stáhtaráđđi, ministeriija, ministtar, virgeoapmahaš, virgeolmmoš dahje eará almmolaš barggu dikšu lea doaibman lágavuostásaččat dahje guođđán geatnegasvuođa deavddekeahttá. Guoddaleami sáhttá bargat gii beare.

Vuoigatvuođakánsler ii rávve juridihkalaččat guoddaleaddjiid.

Vuoigatvuođakánslera bearráigeahčuváldái gullevaš eiseválddit leat ovdamearkka dihtii 

  • stáhta virgebáikkit ja lágádusat
  • buresveadjinguovlluid eiseválddit, dego buresveadjinguovlluid ja buresveadjinovttastumiid stivrrat ja lávdegottit
  • gielddaid eiseválddit, dego gielddaid ja gieldaovttastumiid stivrrat ja lávdegottit. 

Virgeolbmot leat olbmot, guđet barget virgegaskavuođas stáhtas, gielddas dahje eará almmolaš servošis.

Eará almmolaš bargguid dikšut leat ovdamearkan bargguhisvuođakássat ja dáhkáduslágádusat dalle, go dat dikšot lágas mearriduvvon buhtadusaid, doarjagiid ja ealáhatáššiid. Dasa lassin almmolaš barggu dikšot ovdamearkka dihtii priváhta fitnodagat, main gielddat ostet dearvvasvuođabálvalusaid.

Guoddaleapmi ii nuppástuhte dahje gomit addojuvvon mearrádusa

Vuoigatvuođakánsler ii sáhte nuppástuhttit dahje gomihit eiseválddi mearrádusa. Vuoigatvuođakánsler ii sáhte mearridit eiseválddi gieđahallat ášši ođđasit. Jus guoddaleaddji háliida nuppástusa ožžon mearrádussii, galgá mearrádussii ohcat nuppástusa addojuvvon nuppástusohcanrávvagiid mielde. Ovdal guoddaleami dahkama gánneha dávjá leat njuolga oktavuođas eiseváldái, gean navdá doaibman lága vuostá. Ná ášši soaitá čoavdašuvvat almmá guoddaleami haga.

Loga guoddaleami čuovvumušaid birra oasis: Mo guoddaleapmi ovdána?

Makkár guoddaleami vuoigatvuođakánsler ii gieđahala?

Vuoigatvuođakánsler ii dutkka ášši, man riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš dahje veahkkevuoigatvuođaáššeolmmoš lea jo čoavdán dahje mii lea gieđahallama vuolde bárrásiin riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kansliijas. Vuoigatvuođakánsler ii maiddái gieđahala vuoigatvuođaáššeolbmo spesiálabargguide gullevaš áššiid, muhto sirdá daid vuoigatvuođaáššeolbmui. Sirdimis almmuhuvvo váidaleaddjái. Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kansliijas mearriduvvo, leago sirdon ášši dárbbašlaš dutkat. Áššiin, mat gullet vuoigatvuođaáššeolbmo spesiálabargguide, váidaleami lea sivva bargat njuolgga vuoigatvuođaáššeolbmui.

Vuoigatvuođaáššeolbmo spesiálabarggut gusket

  • bealuštanfámuid, Rádjegozáhuslágádusa, militearalaš kriissahálddašanbargiid, Eatnanbealuštanovttastusa ja soalddátriektegeavvama
  • polesdutkama ja poles- dahje tuollovirgeoapmahažžii ásahuvvon doaibmaválddi ja maiddái rihkusproseassa bággovugiid ja ovdadutkama 
    • Vuoigatvuođaáššeolbmo spesiálabargguide eai goittotge gula áššit, mat gusket ovdadutkama doaimmatkeahttá guođđima, gaskkalduhttima ja ráddjema.
  • čiegus dieđuskáhppoma, čiegus bággovugiid sihke dihtoštallandoaimma ja dan lágalašvuođagohcima
  • fáŋgaliid ja eará giddejuvvon lágádusaid sihke ovttaskas olbmo iešmearridanvuoigatvuođa ráddjema eará doaibmabijuiguin
    • omd. ráddjendoaimmaid oahppolágádusain ja iešguđetlágan ássanovttadagain ja fávttaid doaibmaválddiid
  • biinnideami ja eará julmmes, olmmošmeahttun dahje fuotnuma guoski soahpamuša bearráigeahččobargguid
  • váttolaš olbmuid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša bearráigeahččobargguid
  • mánáid vuoigatvuođaid ollašuvvama
    • omd. máná vuoigatvuođaid árrabajásgeassimis, vuođđooahpahusas ja nuppi dási oahpahusas sihke mánáidsuodjalanáššiid
  • boarrásiid ja váttolaš olbmuid sihke dorvobáikeohcciid vuoigatvuođaid ollašuvvama
  • ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid ollašuvvama sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusas
    • omd. buohcci vuoigatvuođaid ja sosiálafuolahusa áššehasa vuoigatvuođaid
  • ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid ollašuvvama sosiálaoajus
    • omd. ealáhagaid ja sosiálaovdduid, mat ohccojit Kelas
  • almmolaš ovddugohcima
  • sámiide eamiálbmogin sihkkaraston vuoigatvuođaid ollašuvvama
  • romanaidda ja eará joavkkuide sihkkaraston iežas giela ja kultuvrra doalahan- ja ovddidanvuoigatvuođaid ollašuvvama
    • omd. seavagielat olbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvama

Loga lasi vuoigatvuođakánslera ja vuoigatvuođaáššeolbmo bargguid erohusain.

Dan lassin vuoigatvuođakánsler ii gieđahala guoddaleami, jus

  • guoddaleapmi guoská badjel guokte jagi boares ášši, jus gieđahallamii ii leat erenomáš sivva
  • ášši gieđahallan lea jođus doaibmaválddálaš eiseválddis
  • áššái gustovaš mearrádussii sáhttá ohcat nuppástusa njuolggaduslaš (dábálaš) nuppástusohcanvugiiguin
  • guoddaleapmi ii gula vuoigatvuođakánslera doaibmaváldái.

Vuoigatvuođakánslera doaibmaváldái ii gula bearráigeahččat

  • riikkabeivviid dahje riikkabeaiáirasiid doaimma
  • priváhta olbmuid ja priváhtavuoigatvuođalaš servošiid doaimma dalle, go dat eai ieža divššo almmolaš barggu. Priváhtavuoigatvuođalaš servošat leat ovdamearkka dihtii oasussearvvit, oasusgottit, searvvit, báŋkkut, investerenruhtarájut, visteoasussearvvit, gaskanas dáhkádusfitnodagat, ámmátlihtut ja oskkolaš lihkadusat.

Vuoigatvuođakánsler, veahkkevuoigatvuođakánsler ja veahkkevuoigatvuođakánslera sadjásaš čovdet sin gieđahallamii boahtán áššiid iešráđálaččat. Sii eai dutkka gárvves mearrádusaid, maid nuppit leat addán.

Sámiide eamiálbmogin sihkkaraston vuoigatvuođat

Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš gohcá sámiide eamiálbmogin sihkkaraston vuoigatvuođaid ollašuvvama.

Vuoigatvuođaáššeolbmui sáhttá váidalit áššiin, mat gusket earret eará

  • sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra
  • sápmelaš meroštallama
  • sámiid guoski riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid
  • sámiid ruovttuguovllu
  • sámi giellalága ja vuoigatvuođa geavahit sámegiela virgeoapmahaččain
  • almmolaš bálvalusaid oažžuma sámegillii
  • sámiid árbevirolaš ealáhusaid, sámiid gielalaš ja kultuvrralaš iešráđđema ruovttuguovllus
  • sámedikki (fl. ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuvvama).